|
|
Kurssin tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:
- ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta
- tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä
- ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan
- ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa
- ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.
Kurssin keskeiset sisällöt
- yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa
- psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa
- psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen
- sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä
- psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
- psyykkisen kehityksen tutkiminen
Konnevedellä kurssilla kannustetaan oman kehityshistorian tutkimiseen.
|
Miten kurssi suoritetaan?
PS2 -kurssi suoritetaan osallistumalla tunneille ja kurssikokeeseen. Kurssikokeessa tulee vastata kahteen esseekysymykseen ja pieneen käsitteenmäärittelytehtävään kahden tunnin ajassa.
Kurssikokeen toisen esseen voi korvata vapaaehtoisella minä-kansiolla TAI tutkimuksella. Jos siis teet kurssin aikana minä-kansion tai tutkimuksen, niin kokeessa ei tarvitse vastata kuin yhteen esseekysymykseen!
Kurssin arvosanaan vaikuttavat tuntityöskentely, koe ja mahdollinen minä-kansio tai tutkimus.
Kurssikirja
Persoona 2 - Kehityspsykologia (EDITA, 2005)
Opettajan kanssa voi keskustella kurssikirjan vanhempien painosten käytöstä.
Opettaja
Konneveden lukiossa psykologian opettajana toimii Markus Lajunen, jonka voit tavoittaa sähköpostitse osoitteesta markus.lajunen@konnevesi.fi
|
Minä-kansio on koko kurssin ajan kestävä vapaaehtoinen yksilötehtävä. Minä-kansiolla voi korvata toisen esseen kurssikokeesta!
Minä-kansion ideana on soveltaa kurssin aikana käsiteltäviä kehityspsykologisia teorioita itseenne. Mitä kehitysvaiheita ja -tehtäviä löydätte omasta henkilöhistoriastanne? Kun kurssilla käsitellään jotakin kehityspsykologista ilmiötä tai teoriaa, tehtävänäsi on pohtia minä-kansiossa, miten ilmiöt tai teoriat näkyvät omassa elämänkaaressasi. Kaikkia kehityspsykologisia teorioita ei tarvitse eikä kannata ympätä minä-kansioon, mutta jokaisen ikäkauden kohdalla tulisi käsitellä ainakin yhtä teoriaa.
Minä-kansion aineistona voi käyttää mm. päiväkirjoja, vanhempien ja isovanhempien haastatteluja, peruskoulun todistuksia ja töitä, ystävien haastatteluja, vauva- ja neuvolakortteja sekä valokuvia. Hyvässä minä-kansiossa yhdistyy hankkimanne aineisto sekä kurssilla esitetyt ilmiöt ja teoriat.
Minä-kansion vähimmäispituus on neljä sivua 12 fontilla ja puolentoista rivivälillä. Jokaisesta ikäkaudesta pitää olla kirjoitettuna ainakin yksi sivu. Minä-kansio palautetaan ennen koeviikon alkua. Minä-kansioita ei esitellä julkisesti ja opettajaakin sitoo vaitiolovelvollisuus. Näin voitte käsitellä minä-kansiossa asioita, joita ette halua käsitellä julkisesti.
Minä-kansion arvostelussa kiinnitetään huomiota kehityspsykologian käsitteistön ja teorioiden hallintaan. Parhaiten käsitteistön ja teorioiden hallinta osoitetaan juuri soveltamisella. Mitä kattavammin pystyt osoittamaan jonkin teorian paikkansapitävyyden tai pitämättömyyden suhteessa omaan elinkaareesi, sitä parempi minä-kansio on. Minä kansio arvostellaan pistein nollasta kuuteen samalla tavalla kuin kurssikokeen esseet.
VIHJE: jos teet minä-kansion, niin työ kannattaa säästää psykologian viidettä kurssia varten, jossa käsitellään persoonallisuutta ja mielenterveyttä.
|
Tutkimukset ovat vapaaehtoisia yksilötehtäviä. Tutkimuksella voi korvata toisen esseen kurssikokeesta!
Tutkimuksen tarkoituksena on tekeytyä aloittelevaksi psykologian tutkijaksi kehityspsykologian saralla. Tutkimuksessa tulisi osata yhdistää omakohtaisten havaintojen, haastattelujen tai muunlaisen tutkimuksen tekeminen kurssilla esitettyihin kehityspsykologisiin teorioihin. Voitte esimerkiksi kuvata tuttavapiirinne vauvaa videolle, haastatella isovanhempianne nauhurin kera tai vierailla vaikkapa päiväkodissa tms. Tutkimusten tekemistä varten kurssilta voidaan antaa tunteja vapaaksi. Kaikkeen tutkimiseen vierailuista haastatteluihin täytyy tietysti kysyä asianomaisilta lupa!
Tutkimuksesta tulee esittää kurssin lopussa vähintään noin 15–20 minuutin mittainen esitys, jossa tulee käydä ilmi tutkimuksen aihe, tutkimusmenetelmät, tutkimuksen eteneminen sekä tutkimustulokset. Esityksessä voitte näyttää vaikkapa kuvaamianne videopätkiä sekä verrata tuloksianne kehityspsykologisiin teorioihin. Keskustelu asian tiimoilta olisi myös toivottavaa. Näin kaikki pääsisivät osallistumaan esitykseen.
Tutkimuksesta tulee laatia kirjallinen tutkimusraportti, johon on koottu tutkimuksen pääkohdat sekä käytetyt lähteet ja välineet. Kirjallisen raportin ei tarvitse olla kuin noin 2-3 sivun mittainen 12 fontilla ja puolentoista rivivälillä.
Tutkimuksesta (itse tutkimuksesta, tutkimustulosten esittämisestä ja tutkimusraportista) annetaan pisteet nollasta kuuteen samalla tavalla kuin kurssikokeen esseestä.
Tässä vielä tiivistetysti tutkimuksen aihealueet:
- vauvaikäisen tutkiminen
- leikki-ikäisen lapsen tutkiminen
- koulu-ikäisen lapsen tutkiminen
- NUORUUTTA ETTE SAA TUTKIA, KOSKA OLETTE ITSE NUORIA!
- aikuisen tai vanhuksen tutkiminen
|
Testaa täällä oletko oppinut mitään kurssilla.
|
Hae psykologiaan liittyvää tietoa virtuaalisesta kirjastosta. Laittamalla hakusanan saat tarkasteltavaksi internetistä löytyviä sivuja.
|
Täältä etälukion materiaalia kehityspsykologiaan.
|
Leikin merkitys ihmisen kehityksessä...
|
Kehityspsykologiaan liittyviä videoleikkeitä YLE:n sivuilla.
|
Psykologiassa esiintulleita sanoja ja niiden selityksiä.
|
|
|
|